SÁMERÁĐĐI UHKIDA BEALDOJÁVRRI SÁPMELAČČAID ON:ain vástádus Mathias Åhrenii ja Anne Maria Maggai

Preassadieđáhus 23.4.2015 Sámiráđi láhkačeahppi Mathias Åhren ja dutki Anne Marja Magga leaba buktán medias boasttu dieđuid Neahkkila bálgosa boazodilis, ássanhistorjjás ja árbevirolaš eanageavaheamis. Åhren cealká Sámi radio jearahallamis 16.4.2015: Sámiráđđi gáibida Neahkkila juogu  – "Jus dilli ii divvojuvvo, ášši dolvojuvvo riikkaidgaskasaš gieđahallamii". http://yle.fi/uutiset/saamelaisneuvosto_vaatii_nakkalan_paliskunnan_jakoa__jos_tilannetta_ei_korjata_asia_viedaan_kansainvaliseen_kasittelyyn/7928951 Mii gáibidit hálddašit boazodoalu ja iežamet árbevirolaš eatnamiid almmá ahte daid olggobeale dáfut vigget stivret. Lea heajos dahku Sámiráđis ja Åhrenis uhkidit min sámi boazodolliid ON:ain. Dakkáraš čuoččuhus ii gudnejahte min sámi soga Bealdojávrri siiddas ja min vuoigatvuođaid. Dálá Neahkkila bálggus lea ovttastahttojuvvon nuortin Bealdovuomi ja veasttara Neahkkila bálgosiin. Bealdovuomi bálgosa eatnamiid leat Pehr Pehrsson Eiran sohka áššegirjjiid miel 1600-logu rájis. Mii leat Eira soga Bealdojávrri siidda maŋisboahttit. Dasto Eiraid sohkaeatnamiidda leat boahtán eará sogat. Medias leat čuoččuhuvvon maŋimuš vahkuin boasttu dieđut Bealdojávrri siidda maŋisboahttiin. Lea viggojuvvon ovdanbuktit ahte sii leat suopmelaččat. Nu ii goittotge leat, ja sáhka lea dan birra ahte Eira sámi sohka Suomas ii leat politihkalaš sivaid geažil dohkkehuvvon Suoma sámedikki jienastuslohkui. Duogášsivvan veadjá leat hállu oamastallat sogamet árbevirolaš eatnamiid ja boazoresurssa sihke eará eanageavaheami, nugo meahcásteapmi ja guolásteami.   Suoma sámedikkis leat hálddus min duođaštusat sámivuođamet birra: Oulu eana-arkiivva duođaštusat  Pehr Pehrsson Eira maŋisboahttiin, sohkačilgehusat, girkogirjjit ja bearašregisttarkoarttat sihke eará duođaštusat sámivuođa birra, nugo Suoma lága sápmelašmeroštallama giellakriteara deavdin. Bealdovuomi bálgosa ja Bealdojávrri siidda eatnamiin eai lean ovdal eará sogat go Eira, mii lei Päiviö bárdni. Ovdamearkan Magga muitalii ođđasis Vuottesjávrri siidda birra. Dat lea ”riegádan” easkka 1980-logus go olbmot huksejedje dáluid boazodoalu oktavuođas. Historjá ii dovdda Vuottesjávrri siidda – guovllus lea leamašan dušše Bealdojávrri siida. 1800-1900-loguid ássanhistorjá lea buktán guvlui deattu. Min soga eanageavaheapmi lea danin badjálagaš. Neahkkila bálgosa juohkin ii leat vejolaš, dasgo dat ii ovddit boazodoalu iige áideplána duohkin leat dollevaš diehtu guovllu olbmuin ja eanageavaheamis. Neahkkila juohku hehttešii boazodoalu mearkkašahtti olu ja bilidivččii guohtuneatnamiid. Bealdojávrri siidda árbevirolaš eanageavaheami ferte gudnejahttit, vai sámi riektaipmárdus ollašuvvá. Mielddusis leat dieđut dan birra, mo Bealdovuomi bálggus lea doaibman sierra, ja mo Neahkkila guvlui bohte olbmot guđege áigodagas. Ovdamearkan Näkkäläjärvi lei dálon, ja bođii Gihttela Kaukonen gilis. Sin vuosttaš guoskkahus sámivuhtii lei min soga máttaráhku bokte. Maiddái Magga lea boahtán Bealdojávrri guvlui. Anne Marja Magga čuoččuhusat min soga birra eai doala deaivása. Vuolláičálus Neahkkila boazoolbmot sápmelaš Eira-Päiviö sogas: Tuomas Keskitalo tel. +358400326 016 Ari Keskitalo Pekka Keskitalo Onni Niemelä Leo Peltovuoma Mielddus Näkkäläjärvi ja Magga sogaid boahtin Bealdovuomi guvlui 100 jagi dassá Heahttá,  18.04.1911 Isak Salomonsen Nãkkãlã, 69 jagi boaris, dáluolbmuid bárdni, muhto johttisápmelaš maŋŋel go náitalii: 24 jahkásažžan náitalin ruoŧabeali johttisápmelačča nieiddain. Su namma lei Elen Eira ja gulai Gárasavvonii. Mun sirden Ruŧŧii ja ledjen doppe njeallje jagi. De jámii mu eamit. Mun ledjen dalle johttisápmelaš. Gos dus lei geasseorohat? Geasset johten Cohkolahkii, ja dohko johte maid logenare ruoŧabeali johttisápmelašbearraša. Dát njárga lei Guovdageainnu sápmelaččaid geasseorohagaid lagamusas. Dien njárggas leimmet geasset sullii čieža vahku. Dábálaččat olliimet mihcamáraid sula, ovddemus guokte vahku ovdal ja maŋemus vahku maŋŋil. Dat vulggii das makkár jahki lei. Doppe johttáimet dábálaččat fas golbma vahku maŋŋel olssoha. Njárggas leimmet ovttasiiddas. Eallu lei veaiddalassan. Mii guođoheimmet dan bealde gos leat giettit, vai bohccot eai mannan ja dahkan gieddevahágiid. Njárggas johttáimet oktan siidan, ja jođiimet duoddarii, gos ledje viidát eatnamat. Doppe de rátkkašeimmet, álggos guovtti lahkkái, ja de rátkkašeimmet čieža-gávcci siidii ovdal go Ruŧŧii olliimet. Ollugo dis lei boazu oktiibuot? Dalle go dal lei buot alimusas eallu, dalle ledje 10 000 bohcco. Gosa de jođii du siida? Mii jođiimet Suoma ráji lagamussii. Mis lei čakčaorohat Muonio lahka, goabbatbealde dan eanu mii golgá Niskki oarjjalulábeali. Márjjábeaivvi rájes jođii min siida Suomabeallái, Jiersteduoddarii, mas lea hui alla várri. Ruoŧabealde ledje nu vuollegis, duolba eatnamat ja dieid muttuid cuoŋudišgođii. Jiersteduoddaris jođiimet fas Ruoŧabeallái, go galggaimet ollet iežamet guottetbáikái, mii lei oarjjabealde Gilbbesjávrri, jávregátti rájes ja ovtta miilla oarjjás guvlui. Guottetáiggi guođoheimmet áldoealu sierra ja luovasealu sierra, Ruoŧabealde. Doppe guođoheimmet dassážiigo miesit ledje čálgalan, ja de jođiimet Norggabeallái. Dat eará siiddat mat gulle min geasseorohahkii, johte muhtumat Suomabeallái ja earát fas Ruoŧabeallái. Sii geat Ruoŧabealde guođohedje, johte giđđat Roavveduoddarii, bajábeallái Gárasavvona. Ii doppe lean sadji eambbo bohccuide go daidda mat dal ledje dain geat guođohedje Ruoŧabealde. Gárasavvonis ledje dan áiggi 30-40 000 bohcco, ja dain guođohedje 20 000 bohcco Suomabealde. Maid de dahket, maŋŋel go dus eamit jámii? Dalle bohccuidanguin sirden eret Ruoŧas, sirden Guovdageidnui. Man ollu dus dalle ledje bohccot? Mus ledje sullii 500 bohcco maiguin vulgen doppe. Dál johten Finnmárkku beallái, dasa jur Tromssa ámta ráji nala. Mun johten Duikkášmuotkki ja Jiehkarvuona rastá ja dohko njárgii. Guokte jagi maŋŋel go ledjen sirdán Guovdageidnui, náitalin dál Guovdageainnu johttisápmelašnieiddain, Inga Andersdtr. Turiin. Guovdageainnus ledjen oktiibuot guhtta jagi nu ahte in guođohan Suomabealde. Mus lei guottetbáiki Nubis, Čáraváris ja Geašváris... Dat lea čieža miilla davásguvlui Guovdageainnus. Movt don dollet bohccuidat dalle? Garra guođohemiin lihkostuvven doallat bohccuidan ođđa orohagas, in mun massán hupman veara bohccuid. In mun mannan maŋás. Golmma jagis ledje bohccot oahppan. Nubbi jahki lei vearrámus, vuosttaš jagi ledje bohccot dego jorbbodan sirdima geažil. Guđe riikka olmmoš don dál ledjet? Mun gullen Suoma vuollái go johten Norggas, muhto mun máksen vearu Guovdageidnui ja mun ledjen ožžon lobi leat doppe. Mus lei oaivil šaddat norgalažžan, muhto go dal ledje smavvamánát, de orro šaddame dat johtingeainnut Norggabealde nu guhkit. Mun de sirden fas Supmii, Heahttái. Gosa don de johtet geasset? Mun johten Jierstevárrái, ja doppe lei mus guottetbáiki nai. Muhto dat lei lossat doallat bohccuid doppe. Man ollu bohccot dus ledje go sirdet Suomabeallái? Dalle mus ledje 800, muhto guovtti jagis massen nu ollu ahte eai lean báhcán šat eambbogo 350. Vuosttaš jagi ribahin 400 heakka Norgii. Mun vulgen maŋŋái reaŋggain ja biiggáin ja ledjen doppe geasi, muhto ruovttoluotta ožžon dušše 150. Daid earáid ledje suollagat váldán. Dan 150 bohccos maid vižžen ruovttoluotta, ledje dušše 10 mat eai lean rievdaduvvon. Bisánit go don de Suomabeallái? Dan rájes lean leamaš Suomas, 35 jagi. Geasset guođohan Jierstevári. Das jođán nuorttas Geaggiljohkii, ja oarjjás Balojohkii. Luksa jođán girkogillái, masa lea vihtta miilla Norgga rájis. Man guhkki lea Geaggiljogas Balojohkii? Árvvu mielde lea vihtta miilla govddimus báikki. Seakkimus báikki lea golbma miila. Guođohit go don garrasit? Mii guođoheimmet ija beaivvi birrajagi. Leat go dus geasseáiddit? Eai mus leat áiddit. Man ollu bohccot leat diein eatnamiin, Neahkela bálgosis? Das leat oktiibuot sullii 4500 bohcco. Dálvet leat vihtta siidda, geasset leat guokte. Go eanan lea nu gárži, leat vuovdigoahtán eambbo, ii dat eanan gierdda stuorit ealuid. Leatgo rikkis boazosápmelaččat oastán dáluid dáppe? Eai dain leat dálut, gođiin dat orrot buohkat. Ii hal dállu heive boazosápmelažžii. Man ollu bohccot dus leat dál? Oktii bártniinan lea mus dál 2500. Leatgo dutnje earáid veaiddalas bohccot giksin geasset? Dat eai gal leat nu bearehaga. Sáhttá boahtit muhtun boazu Bealdovuomi bálgosis, maid ribahit giđđat cuoŋun ovdalgo ealu bidjet áiddi sisa Ovnnasduoddarii. Lappi bálgosis eai boađe bohccot, ja doppe Anára bealde dušše muhtun moadde bohcco. Manne don guođohat birrajagi? Na go dat lea dat áidna riekta. Jus eat livčče guođohan, de mis ii livčče leamaš oktage boazu bálgosa siste geasset. Dalle sovlliid ja muohtasuddan áiggi láve guokte vahku go eat sáhte nu bures guođohit, ja fertet bohccuid diktit mannat. Ja dakkaviđe láhppit muhtun bohcco. Don leat johtán máŋgga duovdagis, gos lea buoremus? Mu mielas gal lea buoremus dáppe Suomas, dáppe gos dál jođán. Dáppe ii leat boazosuolavuohta nugo eará báikkiin, gos leat ollu boazosápmelaččat. Muhto baicca gumpe givssida, danne fertet guođohit. Guođohat go don ieš? Dan guokte-golbma maŋemus jagi in leat ieš guođohan. Mun láven bivdit guliid ja rievssahiid. Muhto mun jođán gal ain ealu fárus čakčat ja giđđat. Mun ja dat earát dáin mu olbmuin geat dal eai leat ealloravddas, mii orrut geasset goađis Bievrrašjárgáttis. Dan maŋemus logi jagi lean bidjagoahtán ruđaid báŋkui, mun lean dien áiggis vuovdán ovtta 2500 bohcco, eanas rávis varrásiid. Movt lea jeageleatnamiiguin mannan? Jeagil lea hedjonan, vaikko mii gal leat geahččalan doalahit ráji geasse- ja dálveguohtumiid gaskka, ja leat vuovdán garrasit go eatnamat eai leat nu viidát. Stuorimus váttisvuohta mis lea seastit eatnama doppe gos bohccot johtáladdet čakčat ja giđđat. Doppe sáhttá eanan billahuvvat. Geasseorohagas gal lea jeagil áibbas jávkan, muhto doppe lea valjis rahtá ja rássi. Dat šaddá fas sadjái juohke jagi. Leago du ja earáid bohccuin erohus? Mu bohccot leat stuoribut go Norggabeale bohccot ja arvat stuoribut go Ruoŧabeali bohccot. Manne dat stuoribut leat? Mun doaivvun dat lea dan dihte go mus lea oanit johtolat ja ráhpadet guohtun. Go Ruoŧas eai lean mu bohccot stuoribut go daid earáidge. Go ledjen leamaš Norggas muhtun áiggi, de ledje mu bohccot šaddan arvat stuoribun. Doppe ii divri givssidan ja lei buorre geasseorohat njárggas. Dáppe Neahkelis ii leat nu ollu sávlla ja gurbmáloddi go lávii soahkevumiin Ruoŧabealde, maid čađa šattaimet johtit čakčat go galggaimet Gárasavvonii. Iige dat leat nu olluge go dain vumiin Guovdageainnus maid čađa šattaimet johtit go johttáimet geasseorohagas. Čuoika dat gal givssida dáppe, muhto ii boazu das beroš nu ollu. Lávebehtet go dii suovvasa ráhkadit? Daid vuosttaš jagiid go geahčaimet Suomas geasset, lei mis geassegárdi ja láviimet suovvasa ráhkadit. Láviidet go sávlagiid ja gurbmálottiid huškut jámas? Dan eat gal láven. Mii heittiimet suovvasiin ja gárddiin go bohccuin bulle juolggit ja oažžugohte vigiid das. Leatgo don gurpmáid čoaggán čearpmahiin giđđat? Lean mun gal, muhto mun heiten go ii dat lean olbmo bargamis. Movt dii birgebehtet vearrámus bálggádahkan geasset? Go leat garrasit guođohan, de leat bohccot oahppan hui čohket bálgat. Dat čužžot jalges alážiin, gos juohke jiella veahá veahkeha. Manne dat Gáresavvona bealde dál lea nu heitot? Doppe lei unnán jeagil ovdalaččas juo, ja dál leat vel vuovdesiiddahasat geasset guođohan daid eatnamiid mat galge leat dálveguohtumin daidda sápmelaččaide guđet leat njárggain geasset. Danne leat alddeset dálveguohtumat visot billahuvvan. Vuovdesiiddat johtet dálvet lullelebbui. Jus nie ii livčče, de gal ii livčče leamaš badjelmeari boazu doppe. Doppe leat viiddis eatnamat, arvat viidábut go dáppe Suomabealde. Dohko leat doarvái čoahkkanan. Vuovdeeatnamiin sáhttá maid leat ceavvi hui bahá, muhtun jagiid jápmet ollu bohccot, nugo diibmáge. Muhto ii dat gal leat iešalddis dušše ceavi sivva, muhto lea olbmuid berošmeahttunvuohta nai. Eai dat johttá duoddarii, gos šáhtášii leat guohtun. Duoddarat leat doarvái. Eará mii ii leat buorre alddeset bargovuogis, lea go guođohit gitta viesuid ja máđijaid duohkái, nu ahte mátkkolaččat eai buriid guohtonjagiid ge gávnna guohtuma herggiidasaset. Dán dálvvi, go ledjen ráidduin Gironis, fertejin váldit jeahkála  fárrosan, vaikko vel leige buorre guohtonjahki. Sápmelaččat lohke ahte dát dálvi lea buoret go goassege lea leamaš ovdal. Sii dušše dan váidale go vuovdesápmelaččat bilide guohtuma geasset. Gárasavvona sápmelaččat leat hui iešválddagat, eai dat mieđit ahte makkárge láhka galgá sáhttit sin vuostá adnot. Dat lei maid sivvan dasa go eai šat beassan Suomabeallái. Dáppe nai atne dan vieru ahte guođohe gitta dáluid duohkái, ja vahága maid dahke, dan eai máksán. Jus livčče leamaš nugo Guovdageainnu sápmelaččat, geat mákset dan vahága ovddas maid dahket, de livčče várra ain leamašan dáppe. Lea go dat dáppe vuolgán gáibádus giddet Ruoŧaráji? Na mun oaivvildan ahte dat lea vuolgán dáppe Heahtá leansmánnis, ja sivvvan ledje vahágat maid dat dagahe. Guovdageainnu sápmelaččaid iešvuođaláhki lea obalohkái buoret, eai dat leat nu ceaggát. Dat mákset vahága ovddas. Muhto it ba don dohko massán ollu bohccuid? Na dat lea duohta, dat leat fas oalle skealmmat. Leat go mearkkašan erohusaid iešguđet guovllu bohccuin? Muotkeduoddara ja Čálkku (?) siidda bohccot ledje alladeappot, beavrriheappot...(?). Muđui eai lean erohusat. Guolggas ii lean dalle mihkkege erohusaid. Dobbelet Anárbohccuid in gal dieđe. Mun lean máŋgga gearddi mearkkašan ahte Norgga beali bohccuin šaddá seavdnjadet ja njárbadet guolga, go sirdojuvvojit deike. Mii dasa lea čilgehussan? Bohccos mii dálvet lea badjeleappus, duottareatnamiin, ferte leat suohkadet guolga. Mii dasa lea čilgehussan go ivdni rievdá? Dan in dieđe čilget. Mun doaivvun dat leat vuovdesuodji mii dan dahká, bohccos čuvggoda guolga go lea duottarduovdagiin. Ledjego gottit dáppe ovdalaš áiggi? Dáppe ledje hui ollu gottit go mun sirden deike. Dain lei oanehet ja seavdnjadet guolga go mu bohccuin, ja dat ledje mihá beavrriheappot.Erohus lei dan meare stuoris ahte goddevarit lei liikka allat go heargi. Ja dain lei guhkit njunni. Suoma bohccuin lea guhkit njunni go Norgga bohccuin, njuni guhkkodagas lea stuorit erohus go bohcco sturrodagas. Eanodaga báhpagárdin, 19.04.1911 – joatkka Isak (Iisakki, Iskku) Nãkkãlã muitala: Mus leat, dađi mielde go ieš dieđán, measta ollásit Suomabeali máttut. Áhči beali áddjá lei boahtán Gihttela lullelis, ja áhkku maid lei boahtán doppe lullelis, muhto in dieđe dárkileappot gos leaččai boahtán. Soai oruiga dás Heahtás. Eatni beali áddjá ja áhkku leigga riegádan ja oruiga Rostimis, badjelaš golbma miilla nuorttadavábealde Heahtá, gos mus dál lea geasseorohat. Soai leigga jávrebivdiid mánát. Áhku eadni lei Norggabeali sápmelaččaid nieida. Dát guollebivdit ledje eatnasat Norggabeali sápmelaččaid maŋisboahttit. Soai eliiga álggos boazosápmelažžan, guođoheigga garrasit birrajagi, geasset dagaiga suovvasa gárdái. Sudnos lei dat seamma dálve- ja geasseorohat go mus ge lea dál, ja leigga dan áiggi áidna boazosápmelaččat dálá Neahkela bálgosis. Sudnos ledje maid dáluolbmuid bohccot iežaska geahčus, eanas hearggit. Alddiineaskka ledje hui unnán bohccot, dušše sullii 100. Daid álgobohccuid leigga buktán Guovdageainnus. Go nie unnán ledje bohccot, de das ii lean birgendoarvi go joavku stuorui. Bohccot unno ain eambbo, go šattaiga menddo ollu njuovvat, ja de ásaheigga orrunsaji. Daid veahá bohccuid mat ain ledje, eai dat lean ollus eambbogo logi bohcco, daid vettiiga geasi ja dálvet luittiiga luovos dasa orrunsaji lahka. Vearrámus bálggádaga leigga daidda dahkan skuohti, dakkár suoidnegoađi. Bohccot ieža manne dasa dan goahtái, go luite daid. Nie de golle logi jagi. Bártniin okta barggai ain viidáset seamma ládje go váhnenguovttos leigga jápmán. Son de buvttii bohccuidis Norggabeallái mu gehččui, eai lean eambbogo 12 bohcco. Mun ledjen dieid áiggiid juo johttisápmelaš. Mu geahčus ledje logi jagi, ja de vilbeallán válddii daid. Dalle ledje 36 heakka. Son lei álgán boazosápmelažžii bálván. Dál dat leat visot nohkan. Ieš lea dál mu čeahceba, Juhána, siiddas. Fuolkkit veahkkálagaid doalahit su bajás. Son livččii buorre olmmoš, muhto ii leat máhttán bohccuiguin iige leat leamaš lihkku daiguin. Son lea náitalan ruoŧŧalaš boazosápmelaš-nieiddain, muhto eamit buvttii dušše moadde bohcco. Gosa dat šadde du ádjá ja áhku geahččobohccot? Sii dolvo daid Ovnnasduoddarii, dallego áddjá ja áhkku bisáneigga dállui. Ledje Ruoŧabeali sápmelaččat geat álggos siiddastalle das Ovnnasduoddaris, geat bisáne dohko. Go mánát šadde ollesolmmožin ja bargagohte daiguin bohccuiguin, de váhnemat ásahedje dálu Gehtomiellái. Ollugo dain ledje bohccot? Dan guovtti bearrašis ledje oktiibuot čuođenare bohcco máŋga jagi. Dasa lassin ledje vel dat geahččobohccot, dáluolbmuid bohccot. Go okta dain nieiddain náitalii Anára badjeolbmuin, gean namma lei Johan P. West, de daid fulkkežagaid eallu lassánii 300 bohccuin. Muhto fargga mannagođii fas maŋás, ja sivvan dasa lei dat boazoáidi. Dallego West jámii, ledje su leaskkas aŋkke ain measta 300 bohcco. Muhto 4-5 jagi maŋŋil, go náitalii Válggo-Lássiin (Lassi Valkeapãã), dat lea 5-6 jagi áigi dasa, de sus ii lean eambbogo 50 heagga. Isit buvttii sullii 400 heakka Lappi bálgosis. Muhtun jagi geahčen buohccái Lásse, nubbi bealli gálnnai, ja su bohccuiguin manai maŋás. Dál sus eai galgga leat eambbogo 20 bohcco. Man ollu boazu lea Lappi bálgosis? Lappi bálgosis leat bohccot bisson seamma mearis dan 50 jagi go mun dieđán Eanodaga boazodiliid. Doppe lea 3000 heagga ovdalgo njuovadit ja vuvdet. Seamma meari eallu lei 50 jagi dás ovdal nai, muhto dalle lei eallu eambbo ovtta olbmo hálddus go dál. Nuvka-Biettes (Pekka Nikodemus) lei gosii guokte duháha eallu. Son lei Nuvka-Gárena áhčči, Guhtor-Niillasa eadnebeali áhčči. Go boarásnuvai, de manai maŋás ald ealuin. Sus ledje golbma vielja, dain gal lei unnán boazu. Dasa lassin lei dalle vel okta boazosápmelaš doppe, Duommá-Ule. Álggos dat eai lean sus ge bohccot nu ollu, muhto de náitalii jábálaš sápmelašnieiddain. Son lei Gárasavvon-nieida, Magga-sogas. Su goarggu válde isit, mánát ja visot sohka. Go mánát dal ledje ollesolbmo agis, ledje dat riggát. Okta dain bártniin lei álggos náitalan Guovdagean-nieiddain, ja maŋŋil Nuvka-Gáreniin. Son lei Guhtor-Niillasa áhčči. Guhtor-Niillas sirddii Soađegillái ja maŋŋil Anárii. Go sirdáiga, ledje sudnos eamidiin 500 bohcco. Nuppi jagi vulge maŋŋái dat earát Guhtora vuosttaš náitosa mánáin, 300 bohccuin. Soađegilis leat sii sakka riggon, movt dal leažžá dat geavvan. Olbmot váidale sin ala. Dain galgá leat eallu šaddan 3000 rádjái. Geat dat dál leat Lappi bálgosis, ja man ollu leat guđesge bohccot? Dál leat: Vuosttaš lea Láppa-Duommá. Son lea nuoramus dain vieljažagain, muhto riggámus. Sus leat sullii 800 bohcco, ja ollu ruhta. Dasto lea Láppa-Joavnna, sus leat 500 sula bohccot. Ja de Láppa-Biette, sus leat 400 sula. Njealját lea Durra-Biette, ja sus leat 300 sula. Gova-Juhánis lea diekko 400. Sus gal leat leamaš eambbo, muhto lea vuovdán ollu. Guđát lea Gova-Nihkku (Gova-Nihkolas), ja das leat maid diekko 400 bohcco. Čihččet lea Alloai-Biette oktan iežas njeljiin bártniin. Sis leat oktiibuot sullii 500 bohcco. Njeallje jagi dás ovdal lei dušše 30 heagga, muhto dat leat dakkárat geain lea dat vierru atnit máŋggaid mearkkaid. Dain leat unnimus logi mearkka, vaikko ii livčče dat gal lobálaš. Go de ostet vierromearkkat bohccuid, eanas Guovdageainnus, lávejit olbmot lohkat, de eai rievdat mearkka. Ja jus de iđihit eambbo seamma mearkkat bohccuid, daid váldet iežaset boazun. Juo, ja de vel leaba Juhán-Erke Proksi ja Balojár-Ándde, ja sudnos leat oktiibuot 500 bohcco. Diet guovttos hálidivččiiga beassat sierra dain earáin ja ásahit iežaska bálgosa. Makkár guohtun lea Lappi bálgosis? Doppe leat buorit geasseeatnamat, muhto dat lohket dálveeatnamiid heitohin. Doppe ii leat báljo beahcevuovdi, eanas lea soahkevuopmi. Leatgo dáin din bálgosiin bigálusgárddit? Eai leat, eai Neahkela eaige Lappi bálgosis. Bohccuid lohkat njukčamánu álggus. Dárkkistuvvojit go dát logut? Eai. Boazoeaiggádat dal ieža gal eai oba logage, dat árvvoštallet bajiloainnuin ja dieđihit logu ovdaolbmui. Amma dat lea guvernora addán diehttevassii ahte go bohccuid guođoha geažos áiggi, de ii dárbbat cegget bigálusgárddi iige lohkat bohccuid áibbas dárkilit. Áiddit ja dárkilis lohkamat eai leat dárbbašlaččat earágo jus ealut leat veaiddalassan geasset ja dainna lágiin masttadit. It don leat mielas bigálusgárddiide? Daidda in leat gal veaháge mielas. Dat leat várálaččat bohccuide. Buoremus vuohki rátkkašit ja lohkat lea dat maid lean oaidnán Ruoŧas. Ealu čohkkejit vađđii dehe jávrri nala. Doppe njorostallet ja guolgamerkot. Muittát go daid áiggiid go gildojuvvui bohccuiguin johtit Norgga ja Suoma ráji rastá? Dan muittán bures, mun ledjen logejahkásaš dalle. Gielddus lei buorrin Eanodaga boazodollui. Ovdal lei nu ahte ollu Guovdagean-olbmot johte deike dálvet, muhto eai dat lean nu galle Eanodat-sápmelačča geat johte Norgii geasset. Obanassii ii lean Eanodagas nu fávdnádit boazodoallu ovdal dan rádjegildosa. Iige Gárasavvonisge. (Mearkkašupmi: Issát oaivvilda ahte ledje garraoskku dáhpáhusat mat dagahe rádjegildosa – dat lea čielga duođaštus dasa ahte dáppe olbmot leat atnán rádjegiddema dakkár áššin mii lea Guovdageainnu sápmelaččaid vuostá dahkkon, seammás go dán beali olbmuide ii leat njuolgut dahkan maidege vahágiid.)  Maŋŋel dan garraoskku dáhpáhusaid vuvde daid láhppon olbmuid bohccuid bidjegis. Dat ledje bozolaččamus lágán olbmot Guovdageainnus. Eanodaga ja Gárasavvona olbmot oste daid bohccuid hálbái, ja diet lei álgun stuorebuš boazodollui dáin guovlluin. Eanodat-olbmot máhttigohte dalle buorebut bohccuiguin bargat. Leat go Eanodat-olbmot sirdán Norgii maŋŋel rádjegildosa? Na mun dieđán goit guokte, Heandarat Bullju ja Jovsset Rostin. Muonios ja Gihttelis máŋggas sirde Ruoŧa beallái, dalle nugo maŋŋilge.