LEHDISTÖTIETODE 23.4.2015

7928951

Vaatimuksemme on saada toteuttaa poronhoitoa ja käyttää sukumme maita perinteisellä tavalla ilman, että sitä pyrkivät ulkopuoliset tahot rajoittamaan ja siihen sekaantumaan. On huono veto Saamelaisneuvostolta ja Åhrenilta uhata meitä saamelaisina poromiehiä YK:lla. Se ei kunnioita meitä vanhoja saamelaissukuja Peltojärven siidassa ja meidän oikeuksiamme.

Nykyinen Näkkälän palkinen on yhdistetty alueella idässä sijainneen Peltovuoman ja länsiosan Näkkälän palkisista. Peltovuoman palkisen aluetta ovat käyttäneet Pehr Pehrsson Eiran suku asiakirjatodistein ainakin 1600-luvulta lähtien. Edustamamme Eira suku on Peltojärven siidan asianomistajia.

Sittemmin Eirojen sukumaita ovat alkaneet käyttää myös muut suvut. Mediassa on viime viikkoina esitetty väärää tietoa vanhan Peltovuoman palkisen perillisistä. Väitetään, että he ovat suomalaisia. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kyse on saamelaissuvusta, jota ei kuitenkaan ole poliittisista syistä hyväksytty Suomen saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Taustasyynä on halu ottaa lopullisesti haltuun sukumme perinteiset maat ja pororesurssi sekä muu perinteinen maankäyttö, kuten metsästys ja kalastus.

Saamelaiskäräjillä on hallussaan sukumme asiakirjatodisteet saamelaisuudesta: Oulun maakunta-arkiston todistukset polveutumisesta Pehr Pehrsson Eirasta, sukuselvitykset, otteet kirkonkirjoista ja perherekisterikortistoista sekä muita todisteita saamelaisuudesta, kuten Suomen lain saamelaismääritelmän kielikriteerin täyttämisestä. Peltovuoman palkisen alueella ja sitä ennen Peltojärven siidassa ei perinteisesti ole ollut muita kuin edustamamme Eiran suku, joka on Päiviön, saamelainen merkkihenkilö, jälkeläisiä.

Esimerkiksi Maggan uutisessa lanseeraama Vuontisjärven siida on muodostunut vasta porotilojen perustamisen jälkeen 1980-luvulla. Historia ei tunne Vuontisjärven siidaa, sillä alueella on ollut vain Peltojärven siida.

1800-1900-lukujen taitteen asutushistoria on muodostanut alueelle painetta. Sukumme perinteisten alueiden käyttö on sen takia nykyään päällekkäistä. Näkkälän palkisen jako ei ole mahdollista, koska se ei edistä poronhoitoa eikä jakoaie perustu perinteiseen tietoon alueen ihmisistä ja maiden käytöstä. Näkkälän palkisen jako haittaisi poronhoitoa merkittävästi ja pilaisi porolaitumet. Peltojärven siidan perinteisen käytön kunnioittaminen on tärkeää, jotta saamelainen tapaoikeus toteutuu. Liitteessä esitetään, kuinka Peltovuoman palkinen on toiminut erillään, ja kuinka Näkkälän alueelle on tullut uusia sukuja missäkin vaiheessa. Esimerkiksi Näkkäläjärvi on ollut talollinen alunperin ja tullut Kaukosesta Kittilän puolelta. Heidän ensimmäinen kosketus saamelaisuuteen on esivanhempamme kautta. Myös Magga on tulokas Peltojärven alueella. Anne Marja Maggan väitteet suvustamme ovat tuulesta temmattuja.

Allekirjoitus

Näkkälän poromiehet saamelaisesta Eira-Päiviö suvusta:

Tuomas Keskitalo yhteydenotot puh. 0400326 016

Ari Keskitalo

Pekka Keskitalo

Onni Niemelä

Leo Peltovuoma

Liite Näkkäläjärven ja Maggan sukujen tulo Peltovuoman alueelle noin alle 100 vuotta sitten.

Liite 1 Isak Salomonsen Näkkälän haastattelu (arkistomateriaali Norjassa)

Hetta, 18.04.1911

Isak Salomonsen Nãkkãlã, 69-vuotiass, talollisen poika, mutta poronomadi sen jälkeen, kun meni naimisiin:

24-vuotiaana meni naimisiin Ruotsin puolen poronomadin tyttären kanssa. Hänen nimensä oli Elen Eira ja kuului Kaaresuvantoon. Minä muutin Ruotsiin ja olin siellä neljä vuotta. Sitten kuoli vaimo. Olin silloin poronomadi.

Missä sinulla oli kesäpaikkat?

Kesällä kuljin Cohkolahkii, ja sinne kulki myös kymmenkunta Ruotsin puolen porosaamelaisperhettä. Se niemi oli Koutokeinon saamelaisten kesäpaikan lähellä. Siinä niemessä olimme kesäisin noin seitsemän viikkoa. Tavallisesti pääsimme perille juhannuksen kieppeillä, enintään kaksi viikkoa ennen ja viimeistän viikkoa myöhemmin. Se riippui siitä, millainen vuosi oli. Sieltä lähdimme kulkemaan taas kolmen viikon päästä olssoha jälkeen. Niemessä olimme yhdessä siidassa. Elo oli veitallaan. Paimensimme sillä puolen, jossa ei ollut niittyjä, jotta porot eivät tekisi peltovahinkoja. Niemestä lähdimme kulkemaan yhtenä siitana, ja kuljimme tunturiin, jossa oli laajat maat. Siellä sitten erottelimme, aluksi kahteen osaan, ja sitten ratkoimme seitsemään-kahdeksaan siidaan ennen kuin pääsimme Ruotsiin.

Paljonko teillä oli poroja yhteensä?

Silloin kun oli kaikista korkeimmillaan, oli 10 000 poroa.

Minne kulki sinun siida?

Me kuljimme Suomen rajan läheisyydessä. Meillä oli syyssiida Muonion lähellä. Kummallakin puolella jokea, joka kulkee Niskan eteläpuolella. Marianpäivästä saakka kulki siidamme Suomen puolelle, Jierstitunturiin, mikä on hyvin korkea vaara. Ruotsin puolella oli hyvin matalat, tasaiset maat maat ja siihen aikaan alkoi tulla hanki. Jierstitunturista kuljimme taas Ruotsin puolelle, kun meidän piti saavuttaa vasomispaikkamme, joka on Kilkisjärven eteläpuolella, järven rannasta lähtien ja yhden mailin etelään. Vasomisajan paimensimme vaameja erikseen ja hirvaita ja muita poroja erikseen, Ruotsin puolella. Siellä paimensimme siihen saakka, kun vasat varttuivat, ja sitten kuljimme Norjan puolelle. Ne muut siidat, joista muodostui meidän iso kesäsiida, heistä jotkut kulkivat Suomeen ja toiset taas Ruotsiin. He, jotka paimensivat Ruotsissa, kulkivat keväällä Rovitunturiin, Kaaresuvannon yläpuolelle. Siellä ei ollut tilaa enemmille poroille kuin niille, jotka paimensivat Ruotsin puolella. Kaaresuvannossa oli 30-40 000 poroa, ja niistä paimensivat 20 000 poroa Suomen puolella.

Mitä sitten teit sen jälkeen, kun sinulla vaimo kuoli?

Silloin lähdin ja siirsin Ruotsista Koutokeinoon.

Kuinka paljon sinulla silloin oli poroja?

Minulla oli noin 500 poroa, joiden kanssa lähdin sieltä. Nyt Finnmarkkuun, jossa juuri Romsan rajan päälle. Kuljin Duikkášmuotkki ja Jiehkarvuonon poikki ja sinne niemeen. Kaksi vuotta myöhemmin olin siirtynyt Koutokeinoon, menin nyt naimisiin Koutokeinon porosaamelaistytön, Inga Andersdtr. Turin kanssa. Koutokeinossa olin yhteensä kuusi vuotta niin, että en paimentanut Suomen puolella. Minulla oli vasomispaikat Nubissa, Čáravaarassa ja Geašvaarassa... Ne ovat 7 mailia pohjoiseen Koutokeinosta.

Miten pidit poroja tuolloin?

Kovalla paimennuksella onnistuin pitämään poroni siidassa, en menettänyt nimeämisen verrankaan poroja. En mennyt taaksepäin. Kolmessa vuodessa porot olivat oppineet. Toinen vuosi oli pahin, ensimmäisenä vuotena porot olivat kuin sekaisin siirtämisen seurauksena.

Minkä maan ihminen sinä silloin olit?

Olin Suomen alainen, kun kuljin Norjassa, mutta maksoin veroja Koutokeinoon ja olin saanut luvat olla siellä. Minulla oli tavoitteena tulla norjalaiseksi, mutta koska minulla oli pieniä lapsia, niin tuntui että kulkemisreitit Norjassa alkoivat olla pitkiä. Siirsin taas Suomeen, Hettaan.

Mihin nyt kuljit kesällä?

Kuljin Jierstivaaraan, ja siellä oli minulla vasapaikka myös. Mutta siellä oli raskasta pitää poroja.

Paljonko sinulla oli poroja, kun siirsit Suomeen?

Silloin minulla oli 800, mutta kahdessa vuodessa menetin niin paljon, että ei jäänyt kuin 350. Ensimmäisenä vuonna menetin 400 poroa Norjaan. Lähdin perään renkien ja piikojen kanssa, ja olin siellä kesän, mutta sain takaisin vain 150. Nämä muut porot oli varastettu. Näistä 150 porosta, jotka hain takaisin, oli vain 10, joita ei ollut muutettu.

Pysähdyitkö nyt sitten Suomeen?

Siitä lähtien olen ollut Suomessa, 35 vuotta. Kesällä paimennan Jierstivaarassa. Siitä kuljen itään Käkkälöjoelle, ja etelään Palojoelle. Itään taas kuljen kirkonkylään, johon on 5 mailia Norjan rajalta.

Kuinka pitkä on Käkkälöjoelta Palojoelle?

Arvion mukaan viisi mailia leveimmillään. Kapeimmillaan kolme mailia.

Paimennatko kovasti?

Me paimensimme ympäri vuoden kovasti.

Onko sinulla kesäaitoja?

Ei ole aitoja.

Kuinka paljon oli poroja niillä main, Näkkälän palkisessa?

Siinä on noin 4500 poroa. Talvella on viisi siidaa, kesällä kaksi. Kun maa on niin ahdas, olemme alkaneet myydä enemmän. Ei se kestä enempää isompia eloja.

Ovatko rikkaat porosaamelaiset ostaneet taloja täältä?

Ei niillä ole taloja, asuvat laavuissa kaikki. Eihän talo sovi porosaamelaiselle.

Paljonko teillä on poroja nyt?

Yhteensä poikani kanssa minulla on nyt 2500.

Ovatko muiden hajaporot sinulle harmiksi kesällä?

Eivät niin kovasti. Voi muutama poro tulla Peltovuoman palkisesta, jotka päästättävät keväällä hangen aikaan ennen kuin panevat elon aidan sisaan Ounastunturiin. Lapin palkisesta ei tule poroja, ja sieltä Inarista vain muutama poro.

Miksi paimennat ympäri vuoden?

No, kun se on ainoa oikea tapa. Jos emme olisi paimentaneet, niin meillä ei olisi yhtään poroa paliskunnan sisällä kesällä. Silloin lumisohjon ja lumensulamisen aikaan on kaksi viikkoa, kun ei voi niin hyvin paimentaa, ja silloin täytyy antaa poron mennä. Ja saman tien muutama poro menetetään.

Sinä olet kulkenut monissa maissa, missä on paras?

Mielestäni paras on täällä Suomessa, täällä missä nyt kuljen. Täällä ei ole porovarkauksia niin kuin muualla, missä on paljon porovarkauksia. Paitsi susi kiusaa, siksi täytyy paimentaa.

Paimennatko itse?

Nämä kaksi-kolme viimeistä vuotta en ole itse paimentanut. Pyydän kalaa ja riekkoja. Mutta kuljen vielä elon mukana syksyllä ja keväällä. Minä ja muut niistä minun ihmisistä, jotka eivät ole elon reunalla, me asumme kesällä kodassa Bievrrašjärven rannalla. Viimeisenä kymmenenä vuonna olen alkanut tallentaa rahaa pankkiin, koska olen sinä aikana myynyt 2500 poroa, enimmäkseen täyskasvuisia urakoita.

Miten on jäkälämaiden laita?

Jäkälä on vähentynyt, vaikka olemme pyrkineet pitämään kesä- ja talvilaitumet erikseen, ja olemme myyneet kovasti, koska maat ovat ahtaita. Isoin vaikeus on säästää maa siellä, jossa porot kulkevat syksyllä ja keväällä. Siellä voi maa pilaantua. Kesäpaikassa kyllä on jäkälä hävinnyt kokonaan, mutta siellä on paljon raatetta ja kukkaa. Se kasvaa joka vuosi.

Onko sinun ja muiden porojen välillä eroja?

Poroni ovat isompia kuin Norjan porot ja paljon suuremmat kuin Ruotsin porot.

Miksi ovat suuremmat?

Luulen, että sen takia, kun minulla on lyhyempi jutamakeino ja parempi kaivos. Kun Ruotsissa poroni olivat samanlaisia kuin muilla. Kun olin ollut Norjassa vähän aikaa, olivat poroni paljon suuremmiksi kasvaneet. Siellä ei kiusannut räkkä ja oli hyvä kesäpaikka niemessä. Täällä Näkkälässä ei ole niin paljoa saulakoita ja kurmulintuja kuin oli koivuvuomissa Ruotsissa, joiden läpi jouduimme kulkea syksyllä, kun Kaaresuvantoon mennessämme. Eikä Koutokeinon vuomissakaan ole niin paljoa, kun lähdimme kulkemaan kesäpaikasta. Sääski kyllä kiusaa täällä, mutta ei poro siitä välitä niin paljoa.

Teettekö savun?

Niinä ensimmäisinä kesinä Suomessa, oli meillä kesäaita ja teimme savun.

Ruukaatteko saulakat ja kurmulinnut hakata kuoliaiksi?

Ei. Lopetimme savun ja aidat, kun poroilla paloivat jalat ja alkoivat saada vikoja siitä.

Oletko kerännyt kurmuja kermiköiltä keväällä?

Olen kyllä, mutta lopetin kun se ei ollut ihmisen tehtävissä.

Miten pärjäätte pahimpana palkimisaikana kesällä?

Kun olemme kovasti paimentaneet, ovat porot oppineet palkimaan koossa. Ne seisovat paljailla laeilla, jossa ilmvirta auttaa vähän.

Miksi nyt on Kaaresuvannon puolella niin heikko tilanne?

Siellä oli hyvin vähän jäkälää ennestään jo, ja nyt ovat metsäsiidat palkineet niillä main, joiden piti olla talvimaita niille saamelaisille, jotka ovat niemissä kesäisin. Siksi ovat nämä talvimaat pilalla. Metsäsiidat kulkevat talvella etelämmäksi. Jos niin ei olisi, niin olisi ollut liikaa poroja siellä. Siellä on laajat maat, paljon laajemmat kuin täällä Suomen puoella. Sinne on tarpeeksi kerääntynyt. Metsämaissa voi olla sevä hyvin paha, joinakin vuosina kuolee paljon poroja, niinkuin viime vuonnakin. Muhto ei se ole vain sevän syy, on myös ihmisten välinpitämättömyyttä. He eivät mene tunturiin, jossa voisi olla laitumia. Tuntureita on tarpeeksi. Se, joka ei ole hyvää heidän työskentelyssään on paimentaa talojen lähellä ja keinojen takana, niin että matkalaiset eivät löydä hyviä kaivoksia härilleen. Sinä talvena, kun olin raition kanssa Kiirunassa, minun piti ottaa jäkälää mukaan, vaikka olikin hyvä kaivos. Saamelaiset sanovat talven olleen paras koskaan. He vain sitä valittivat, että metsäsaamelaiset pilasivat laitumet kesäisin. Kaaresuvannon saamelaiset ovat hyvin omavaraisia, he eivät tunnusta että mitään lakia voisi heitä vastaan käyttää. Se on myös syynä, kun he eivät enää päässeet Suomeen. Täällä myös pitivät siitä kiinni, että kun paimensivat taloihin saakka, tekivät myös vahinkoa, sitä eivät korvanneet. Jos olisi olleet kuin Koutokeinon saamelaiset, jotka korvasivat vahinkonsa, niin olisivat voineet jatkaa täällä.

Onko täällä lähtenyt vaatimus laittaa Ruotsin raja kiinni?

No minä olen sitä mieltä, että vaatimus on lähtenyt täällä Hetan länsmannilta, ja syynä ovat vahingot, jotka he tekivät. Koutokeinon saamelaisten erityispiirre on parempi, he eivät ole niin itsepäisiä. He korvaavat vahingot.

Mutta etkö menettänyt paljon poroja?

No se on totta, ne ovat kyllä aika kelmejä.

Oletko huomannut eroja eri alueiden porojen välillä?

Muotkatunturin ja Čálkun (?) siidan porot olivat korkeampia, säärevämpiä ...(?). Muuten ei ole eroja. Karvassa ei ole eroja. Tuonnempana Inarin poroista en tiedä. Olen monta kertaa pistänyt merkille, että Norjan puolen poroille tulee tummempi ja närpeä karva, kun siirtyvät tänne.

Mikä tähän selityksenä?

Porolla, joka talvella on korkeammalla, tunturissa, täytyy olla tiheämpi karva.

Mikä siihen on selityksenä, kun väri muuttuu?

En tiedä selitystä. Luulen, että se on metsäsuoja, joka sen tekee, porolla tulee vaaleampi karva, kun on tuntureissa.

Oliko peuroja täällä aiempina aikoina?

Täällä oli paljon peuroja, kun siirryin tänne. Niillä oli lyhyempi ja tummempi karva kuin minun poroilla, ja ne olivat paljon säärevämpiä. Ero oli sen verran suuri, että peuraurakka oli paljon korkeampi kuin härkä. Ja niillä oli pidempi nenä. Suomen poroilla on pidempi nenä kuin Norjan poroilla, nenän erolla on suurempi merkitys kuin poron suuruudella.

Enontekiöllä pappila, 19.04.1911 – jatko

Isak (Iisakki, Iskku) Nãkkãlã kertoo:

Minulla on, sen mukaan kuin itse tiedän, melkein kokonaan Suomen puolen esi-isät. Isän puolen vaari oli tullut Kittilästä etelään, ja mummo on myös tullut sieltä etelämpää, mutta en tiedä tarkkaan, mistä lienee tullut. He asuivat tässä Hetassa. Äidin puolen isoisä ja mummo olivat syntyneet ja asuivat Rostimessa, yli kolme mailia koilliseen Hetasta, jossa minulla on nyt kesäpaikka. He olivat järvikalastajien lapsia. Mummon äiti oli Norjan puolen saamelaisten tytär. He olivat järvikalastajia enimmäkseen. Nämä kalanpyytäjät olivat Norjan puolen saamelaisten jälkeläisiä enimmäkseen. He elivät aluksi porosaamelaisina, paimensivat korvasti ympäri vuoden, kesällä tekivät savut aitaan. Heillä oli se sama talvi- ja kesäpaikka kuin minulla nyt, ja olivat ainoita porosaamelaisia Näkkälän palkisessa. Heillä oli myös talollisten poroja katsottavana, enimmäkseen härkiä. Itsellään oli vähän poroja, vain noin 100. Nämä alkuporot olivat tuoneet Koutokeinosta. Kun noin vähän oli poroja, niin siinä ei ollut pärjäämisen verran, kun perhe kasvoi. Porot vähenivät, kun joutuivat nylkemään liikaa ja niin laittoivat pysyvät asujaimiston. Ne vähät porot, joita ei ollut enempää kuin kymmenen, ne lieattiin kesäksi ja talvella päästettiin menemään talon lähelle. Pahimpaan räkkäaikaan tekivät suojan, sellaisen heinäkodan. Porot menivät itse siihen kotaan, kun ne päästettiin. Noin kului kymmenen vuotta. Pojista yksi jatkoi, kuten vanhempansa heidän kuolemansa jälkeen. Hän toi poronsa Norjan puolelle minulle katsottavaksi, ei ollut enempää kuin 12 poroa. Minä olin niihin aikoihin jo porosaamelainen. Minun katsonnassa olivat kymmenen vuotta, ja sitten serkkuni otti ne. Silloin oli 36 poroa. Hän oli alkanut porosaamelaiselle palvelijaksi. Nyt ne olivat kaikki loppuneet. Itse on nyt minun setäni, Juhanin, siidassa. Sukulaiset yhdessä pitävät häntä pystyssä. Hän olisi hyvä ihminen, mutta ei ole osannut porojen kanssa eikä ole ollut onnea niiden kanssa. Hän on nainut ruotsalaisen porosaamelaistytön kanssa, mutta vaimoi toi vain pari poroa.

Mihin joutuivat sinun isoisän ja isoäidin katsomaporot?

He veivät ne Ounastunturiin, silloin kun isoisä ja isoäiti pysähtyivät taloon. Oli Ruotsin puolen saamelaiset, jotka alussa siidastelivat siinä Ounastunturissa, jotka pysähtyivät sinne. Kun lapset kasvoivat aikuisiksi ja alkoivat työskennellä niiden porojen kanssa, niin vanhemmat laittoivat talon Ketomellaan.

Paljonko niillä oli poroja?

Niillä kahdella perhellä oli yhteensä satakunta poroa monta vuotta. Siihen lisäksi oli vielä ne katsomisporot, talollisten porot. Kun yksi näistä tyttäristä meni naimisiin Inarin poromiehen kanssa, jonka nimi oli Johan P. West, niin niiden sukulaisten elo kasvoi 300 porolla. Mutta kohta alkoi mennä taas taaksepäin, ja siinä oli tämä poroaita. Silloin kun West kuoli, oli hänen leskellään ainakin melkein 300 poroa. Mutta 4-5 vuotta myöhemmin, kun meni Válggo-Lássin kanssa (Lassi Valkeapãã), se oli 5-6 vuotta sitten, niin hänellä ei ollut enemmän kuin 50 poroa. Mies toi suunnilleen 400 poroa Lapin paliskunnasta. Joidenkin vuosien kuluttua sairastui Lassi, toinen puoli halvaantui, ja hänen poronsa hupenivat. Nyt hänellä on vain 20 poroa.

Kuinka paljon on poroja Lapin paliskunnassa?

Lapin paliskunassa on poromäärä pysynyt samana 50 vuotten siten, kuin tiedän Enontekiön porotilanteen. Siellä on 3000 poroa ennen kuin nylkevät ja myyvät. Sama määrä oli 50 vuotta sitten, mutta silloin poroja oli useammalla ihmisellä. Nuvka-Biettellä (Pekka Nikodemus) oli melkein 2000 elo. Hän oli Nuvka-Gárenin isä, Guhtor-Niileksen äitipuolen isä. Kun vanheni, niin meni huonosti porojen kanssa. Hänellä oli kolme veljeä, niillä oli vähän poroja. Sen lisäksi oli vielä yksi porosaamelainen siellä, Duommá-Ule. Alussa ei hälläkään ollut poroja niin paljoa, mutta sitten meni naimisiin rikkaan saamelaistytön kanssa. Hän oli Kaaresuvannon tyttö, Magga-suvusta. Hänen sukunimensä otti mies, lapset ja koko suku. Kun lapset olivat aikuisia, olivat he rikkaita. Yksi niistä pojista oli aluksi nainut Koutokeinon tyttären kanssa, ja lopuksi Nuvka-Gárenin kanssa. Hän oli Guhtor-Niileksen isä. Guhtor-Niillas muutti Sodankylään ja lopulta Inariin. Kun siirtyivät, heillä oli vaimonsa kanssa 500 bohcco. Toisena vuonna lähtivät perään nämä muut Kutturan ensimmäisen liiton lapset, 300 poron kanssa. Sodankylässä he ovat kovasti rikastuneet, miten lienee niin käynyt. Ihmiset valittivat heistä. Heillä on elo kasvanut 3000 saakka.

Ketä nyt on Lapin paliskunnassa, ja paljonko heillä on poroja?

Nyt on: Ensimmäinen on Láppa-Duommá. Hän on nuorin niistä veljiksistä, mutta rikkain. Hänellä on noin 800 poroa, ja paljon rahaa. Sitten on Láppa-Joavnna, hänellä noi 500 maissa poroja. Ja sitten Láppa-Biette, hänellä on 400 maissa. Neljäs on Durra-Biette, ja hänellä on 300 maissa. Gova-Juhánilla on siinä 400. Hänellä on kyllä ollut enemmän, mutta on myynyt paljon. Kuudes on Gova-Nihkku (Gova-Nihkolas), ja sillä on myös siinä 400 poroa. Seitsemän on Alloai-Biette yhdessä neljän poikansa kanssa. Heillä on yhteensä noin 500 poroa. Neljä vuotta aiemmin oli vain 30 poroa, mutta he ovat sellaisia, joilla on tapana pitää monia merkkejä. Heillä on vähintään kymmenen merkkiä, vaikka ei ole luvallista. Kun ostavat vieromerkkiporoja, enimmäkseen Koutokeinosta, on ihmisillä tapana sanoa, eivät muuta merkkejä. Ja jostulee enemmän saman merkkisiä poroja, ne ottavat omaikseen. Joo, ja sitten on vielä Juhán-Erke Proksi ja Balojár-Ándde, ja heillä on yhteensä 500 poroa. He haluaisivat mennä erilleen muista ja tehdä oman palkisen.

Millainen laidunmaa on Lapin palkisessa?

Siellä on hyviä kesämaita, mutta ne sanovat talvimaiden olevan heikot. Siellä ei ole paljoa mäntymetsää, enemmän koivuvuomaa.

Onko näissä teidän paliskunnissa poroerotusaitoja?

Ei ole, ei Näkkälän eikä Lapin palkisissa. Porot luetaan huhtikuun alussa.

Tarkistetaanko nämä luvut?

Eivät. Poronomistajat eivät nyt kyllä itse edes lue, he arvioivat silmämääräisesti ja antavt luvun edustajalle. Eikös se ole kuvernööri antanut tiedoksi, että kun poroja paimentaa koko ajan, niin ei tarvitse rakentaa poroerotusaitaa eikä lukea poroja aivan tarkkaan. Aidan ja tarkat luennat eivät ole tarpeellisia kuin jos elot ovat hajallaan kesäisiin ja mastaavat.

Etkö pidä poroerotusaidoista?

En pidä niistä. Ne ovat vaarallisia poroille. Parhaan keinon erotella ja lukea olen nähnyt Ruotsissa. Elon kokoavat aukealle tai järven päälle. Siellä heittävät suopungilla ja karvamerkitsevät.

Muistatko niitä aikoja, kun poroja kiellettiin kulkemasta Norjan ja Suomen rajan poikki?

Sen muistan hyvin, olin 10-vuotias silloin. Kielto oli hyväksi Enontekiön poronhoidolle. Ennen Koutokeinon ihmiset tulivat tänne talveksi, mutta ei ollut niin monta Enontekiön saamelaista, jotka kulkivat Norjaan kesällä. Yleensäkään Enontekiöllä ei ollut niin kaksista poronhoitoa ennen rajasulkua. Eikä Kaaresuvannossakaan.

(Huomio: Issát tarkoittaa, että oli puritaanisen uskonnon tapahtumat, jotka aiheuttivat rajasulun – se on selvä todiste siitä, että ihmiset ovat pitäneet rajasulkua sellaisena asiana, joka on tehty Koutokeinon saamelaisia vastaan, samalla kun tämän puolen ihmisille ei ole aiheuttanut suoranaista vahinkoa.)

Puritaanisen uskonnon jälkeisten tapahtumien jälkeen myivät niiden hävinneiden ihmisten porot bidjegis. Ne olivat pororikkaimpia ihmisiä Koutokeinossa. Enontekiön ja Kaaresuvannon ihmiset ostivat näiden ihmisten poroja halvalla, ja se oli alu näiden suurimmille näillä seuduin. Enontekiön ihmiset alkoivat osata silloin paremmin porostella.

Ovatko Enontekiön ihmiset siirtyneet Norjaan rajasulun jälkeen?

No minä tiedän ainakin kaksi, Heandarat Bulju ja Jovsset Rosti. Muoniosta ja Kittilästä monet siirtyivät Ruotsiin, silloin niin kuin myöhemminkin.

Heahttá, 18.04.1911

Isak Salomonsen Nãkkãlã, 69 jagi boaris, dáluolbmuid bárdni, muhto johttisápmelaš maŋŋel go náitalii:

24 jahkásažžan náitalin ruoŧabeali johttisápmelačča nieiddain. Su namma lei Elen Eira ja gulai Gárasavvonii. Mun sirden Ruŧŧii ja ledjen doppe njeallje jagi. De jámii mu eamit. Mun ledjen dalle johttisápmelaš.

Gos dus lei geasseorohat?

Geasset johten Cohkolahkii, ja dohko johte maid logenare ruoŧabeali johttisápmelašbearraša. Dát njárga lei Guovdageainnu sápmelaččaid geasseorohagaid lagamusas. Dien njárggas leimmet geasset sullii čieža vahku. Dábálaččat olliimet mihcamáraid sula, ovddemus guokte vahku ovdal ja maŋemus vahku maŋŋil. Dat vulggii das makkár jahki lei. Doppe johttáimet dábálaččat fas golbma vahku maŋŋel olssoha. Njárggas leimmet ovttasiiddas. Eallu lei veaiddalassan. Mii guođoheimmet dan bealde gos leat giettit, vai bohccot eai mannan ja dahkan gieddevahágiid. Njárggas johttáimet oktan siidan, ja jođiimet duoddarii, gos ledje viidát eatnamat. Doppe de rátkkašeimmet, álggos guovtti lahkkái, ja de rátkkašeimmet čieža-gávcci siidii ovdal go Ruŧŧii olliimet.

Ollugo dis lei boazu oktiibuot?

Dalle go dal lei buot alimusas eallu, dalle ledje 10 000 bohcco.

Gosa de jođii du siida?

Mii jođiimet Suoma ráji lagamussii. Mis lei čakčaorohat Muonio lahka, goabbatbealde dan eanu mii golgá Niskki oarjjalulábeali. Márjjábeaivvi rájes jođii min siida Suomabeallái, Jiersteduoddarii, mas lea hui alla várri. Ruoŧabealde ledje nu vuollegis, duolba eatnamat ja dieid muttuid cuoŋudišgođii. Jiersteduoddaris jođiimet fas Ruoŧabeallái, go galggaimet ollet iežamet guottetbáikái, mii lei oarjjabealde Gilbbesjávrri, jávregátti rájes ja ovtta miilla oarjjás guvlui. Guottetáiggi guođoheimmet áldoealu sierra ja luovasealu sierra, Ruoŧabealde. Doppe guođoheimmet dassážiigo miesit ledje čálgalan, ja de jođiimet Norggabeallái. Dat eará siiddat mat gulle min geasseorohahkii, johte muhtumat Suomabeallái ja earát fas Ruoŧabeallái. Sii geat Ruoŧabealde guođohedje, johte giđđat Roavveduoddarii, bajábeallái Gárasavvona. Ii doppe lean sadji eambbo bohccuide go daidda mat dal ledje dain geat guođohedje Ruoŧabealde. Gárasavvonis ledje dan áiggi 30-40 000 bohcco, ja dain guođohedje 20 000 bohcco Suomabealde.

Maid de dahket, maŋŋel go dus eamit jámii?

Dalle bohccuidanguin sirden eret Ruoŧas, sirden Guovdageidnui.

Man ollu dus dalle ledje bohccot?

Mus ledje sullii 500 bohcco maiguin vulgen doppe. Dál johten Finnmárkku beallái, dasa jur Tromssa ámta ráji nala. Mun johten Duikkášmuotkki ja Jiehkarvuona rastá ja dohko njárgii. Guokte jagi maŋŋel go ledjen sirdán Guovdageidnui, náitalin dál Guovdageainnu johttisápmelašnieiddain, Inga Andersdtr. Turiin. Guovdageainnus ledjen oktiibuot guhtta jagi nu ahte in guođohan Suomabealde. Mus lei guottetbáiki Nubis, Čáraváris ja Geašváris... Dat lea čieža miilla davásguvlui Guovdageainnus.

Movt don dollet bohccuidat dalle?

Garra guođohemiin lihkostuvven doallat bohccuidan ođđa orohagas, in mun massán hupman veara bohccuid. In mun mannan maŋás. Golmma jagis ledje bohccot oahppan. Nubbi jahki lei vearrámus, vuosttaš jagi ledje bohccot dego jorbbodan sirdima geažil.

Guđe riikka olmmoš don dál ledjet?

Mun gullen Suoma vuollái go johten Norggas, muhto mun máksen vearu Guovdageidnui ja mun ledjen ožžon lobi leat doppe. Mus lei oaivil šaddat norgalažžan, muhto go dal ledje smavvamánát, de orro šaddame dat johtingeainnut Norggabealde nu guhkit. Mun de sirden fas Supmii, Heahttái.

Gosa don de johtet geasset?

Mun johten Jierstevárrái, ja doppe lei mus guottetbáiki nai. Muhto dat lei lossat doallat bohccuid doppe.

Man ollu bohccot dus ledje go sirdet Suomabeallái?

Dalle mus ledje 800, muhto guovtti jagis massen nu ollu ahte eai lean báhcán šat eambbogo 350. Vuosttaš jagi ribahin 400 heakka Norgii. Mun vulgen maŋŋái reaŋggain ja biiggáin ja ledjen doppe geasi, muhto ruovttoluotta ožžon dušše 150. Daid earáid ledje suollagat váldán. Dan 150 bohccos maid vižžen ruovttoluotta, ledje dušše 10 mat eai lean rievdaduvvon.

Bisánit go don de Suomabeallái?

Dan rájes lean leamaš Suomas, 35 jagi. Geasset guođohan Jierstevári. Das jođán nuorttas Geaggiljohkii, ja oarjjás Balojohkii. Luksa jođán girkogillái, masa lea vihtta miilla Norgga rájis.

Man guhkki lea Geaggiljogas Balojohkii?

Árvvu mielde lea vihtta miilla govddimus báikki. Seakkimus báikki lea golbma miila.

Guođohit go don garrasit?

Mii guođoheimmet ija beaivvi birrajagi.

Leat go dus geasseáiddit?

Eai mus leat áiddit.

Man ollu bohccot leat diein eatnamiin, Neahkela bálgosis?

Das leat oktiibuot sullii 4500 bohcco. Dálvet leat vihtta siidda, geasset leat guokte. Go eanan lea nu gárži, leat vuovdigoahtán eambbo, ii dat eanan gierdda stuorit ealuid.

Leatgo rikkis boazosápmelaččat oastán dáluid dáppe?

Eai dain leat dálut, gođiin dat orrot buohkat. Ii hal dállu heive boazosápmelažžii.

Man ollu bohccot dus leat dál?

Oktii bártniinan lea mus dál 2500.

Leatgo dutnje earáid veaiddalas bohccot giksin geasset?

Dat eai gal leat nu bearehaga. Sáhttá boahtit muhtun boazu Bealdovuomi bálgosis, maid ribahit giđđat cuoŋun ovdalgo ealu bidjet áiddi sisa Ovnnasduoddarii. Lappi bálgosis eai boađe bohccot, ja doppe Anára bealde dušše muhtun moadde bohcco.

Manne don guođohat birrajagi?

Na go dat lea dat áidna riekta. Jus eat livčče guođohan, de mis ii livčče leamaš oktage boazu bálgosa siste geasset. Dalle sovlliid ja muohtasuddan áiggi láve guokte vahku go eat sáhte nu bures guođohit, ja fertet bohccuid diktit mannat. Ja dakkaviđe láhppit muhtun bohcco.

Don leat johtán máŋgga duovdagis, gos lea buoremus?

Mu mielas gal lea buoremus dáppe Suomas, dáppe gos dál jođán. Dáppe ii leat boazosuolavuohta nugo eará báikkiin, gos leat ollu boazosápmelaččat. Muhto baicca gumpe givssida, danne fertet guođohit.

Guođohat go don ieš?

Dan guokte-golbma maŋemus jagi in leat ieš guođohan. Mun láven bivdit guliid ja rievssahiid. Muhto mun jođán gal ain ealu fárus čakčat ja giđđat. Mun ja dat earát dáin mu olbmuin geat dal eai leat ealloravddas, mii orrut geasset goađis Bievrrašjárgáttis. Dan maŋemus logi jagi lean bidjagoahtán ruđaid báŋkui, mun lean dien áiggis vuovdán ovtta 2500 bohcco, eanas rávis varrásiid.

Movt lea jeageleatnamiiguin mannan?

Jeagil lea hedjonan, vaikko mii gal leat geahččalan doalahit ráji geasse- ja dálveguohtumiid gaskka, ja leat vuovdán garrasit go eatnamat eai leat nu viidát. Stuorimus váttisvuohta mis lea seastit eatnama doppe gos bohccot johtáladdet čakčat ja giđđat. Doppe sáhttá eanan billahuvvat. Geasseorohagas gal lea jeagil áibbas jávkan, muhto doppe lea valjis rahtá ja rássi. Dat šaddá fas sadjái juohke jagi.

Leago du ja earáid bohccuin erohus?

Mu bohccot leat stuoribut go Norggabeale bohccot ja arvat stuoribut go Ruoŧabeali bohccot.

Manne dat stuoribut leat?

Mun doaivvun dat lea dan dihte go mus lea oanit johtolat ja ráhpadet guohtun. Go Ruoŧas eai lean mu bohccot stuoribut go daid earáidge. Go ledjen leamaš Norggas muhtun áiggi, de ledje mu bohccot šaddan arvat stuoribun. Doppe ii divri givssidan ja lei buorre geasseorohat njárggas. Dáppe Neahkelis ii leat nu ollu sávlla ja gurbmáloddi go lávii soahkevumiin Ruoŧabealde, maid čađa šattaimet johtit čakčat go galggaimet Gárasavvonii. Iige dat leat nu olluge go dain vumiin Guovdageainnus maid čađa šattaimet johtit go johttáimet geasseorohagas. Čuoika dat gal givssida dáppe, muhto ii boazu das beroš nu ollu.

Lávebehtet go dii suovvasa ráhkadit?

Daid vuosttaš jagiid go geahčaimet Suomas geasset, lei mis geassegárdi ja láviimet suovvasa ráhkadit.

Láviidet go sávlagiid ja gurbmálottiid huškut jámas?

Dan eat gal láven. Mii heittiimet suovvasiin ja gárddiin go bohccuin bulle juolggit ja oažžugohte vigiid das.

Leatgo don gurpmáid čoaggán čearpmahiin giđđat?

Lean mun gal, muhto mun heiten go ii dat lean olbmo bargamis.

Movt dii birgebehtet vearrámus bálggádahkan geasset?

Go leat garrasit guođohan, de leat bohccot oahppan hui čohket bálgat. Dat čužžot jalges alážiin, gos juohke jiella veahá veahkeha.

Manne dat Gáresavvona bealde dál lea nu heitot?

Doppe lei unnán jeagil ovdalaččas juo, ja dál leat vel vuovdesiiddahasat geasset guođohan daid eatnamiid mat galge leat dálveguohtumin daidda sápmelaččaide guđet leat njárggain geasset. Danne leat alddeset dálveguohtumat visot billahuvvan. Vuovdesiiddat johtet dálvet lullelebbui. Jus nie ii livčče, de gal ii livčče leamaš badjelmeari boazu doppe. Doppe leat viiddis eatnamat, arvat viidábut go dáppe Suomabealde. Dohko leat doarvái čoahkkanan. Vuovdeeatnamiin sáhttá maid leat ceavvi hui bahá, muhtun jagiid jápmet ollu bohccot, nugo diibmáge. Muhto ii dat gal leat iešalddis dušše ceavi sivva, muhto lea olbmuid berošmeahttunvuohta nai. Eai dat johttá duoddarii, gos šáhtášii leat guohtun. Duoddarat leat doarvái. Eará mii ii leat buorre alddeset bargovuogis, lea go guođohit gitta viesuid ja máđijaid duohkái, nu ahte mátkkolaččat eai buriid guohtonjagiid ge gávnna guohtuma herggiidasaset. Dán dálvvi, go ledjen ráidduin Gironis, fertejin váldit jeahkála fárrosan, vaikko vel leige buorre guohtonjahki. Sápmelaččat lohke ahte dát dálvi lea buoret go goassege lea leamaš ovdal. Sii dušše dan váidale go vuovdesápmelaččat bilide guohtuma geasset. Gárasavvona sápmelaččat leat hui iešválddagat, eai dat mieđit ahte makkárge láhka galgá sáhttit sin vuostá adnot. Dat lei maid sivvan dasa go eai šat beassan Suomabeallái. Dáppe nai atne dan vieru ahte guođohe gitta dáluid duohkái, ja vahága maid dahke, dan eai máksán. Jus livčče leamaš nugo Guovdageainnu sápmelaččat, geat mákset dan vahága ovddas maid dahket, de livčče várra ain leamašan dáppe.

Lea go dat dáppe vuolgán gáibádus giddet Ruoŧaráji?

Na mun oaivvildan ahte dat lea vuolgán dáppe Heahtá leansmánnis, ja sivvvan ledje vahágat maid dat dagahe. Guovdageainnu sápmelaččaid iešvuođaláhki lea obalohkái buoret, eai dat leat nu ceaggát. Dat mákset vahága ovddas.

Muhto it ba don dohko massán ollu bohccuid?

Na dat lea duohta, dat leat fas oalle skealmmat.

Leat go mearkkašan erohusaid iešguđet guovllu bohccuin?

Muotkeduoddara ja Čálkku (?) siidda bohccot ledje alladeappot, beavrriheappot...(?). Muđui eai lean erohusat. Guolggas ii lean dalle mihkkege erohusaid. Dobbelet Anárbohccuid in gal dieđe. Mun lean máŋgga gearddi mearkkašan ahte Norgga beali bohccuin šaddá seavdnjadet ja njárbadet guolga, go sirdojuvvojit deike.

Mii dasa lea čilgehussan?

Bohccos mii dálvet lea badjeleappus, duottareatnamiin, ferte leat suohkadet guolga.

Mii dasa lea čilgehussan go ivdni rievdá?

Dan in dieđe čilget. Mun doaivvun dat leat vuovdesuodji mii dan dahká, bohccos čuvggoda guolga go lea duottarduovdagiin.

Ledjego gottit dáppe ovdalaš áiggi?

Dáppe ledje hui ollu gottit go mun sirden deike. Dain lei oanehet ja seavdnjadet guolga go mu bohccuin, ja dat ledje mihá beavrriheappot.Erohus lei dan meare stuoris ahte goddevarit lei liikka allat go heargi. Ja dain lei guhkit njunni. Suoma bohccuin lea guhkit njunni go Norgga bohccuin, njuni guhkkodagas lea stuorit erohus go bohcco sturrodagas.

Eanodaga báhpagárdin, 19.04.1911 – joatkka

Isak (Iisakki, Iskku) Nãkkãlã muitala:

Mus leat, dađi mielde go ieš dieđán, measta ollásit Suomabeali máttut. Áhči beali áddjá lei boahtán Gihttela lullelis, ja áhkku maid lei boahtán doppe lullelis, muhto in dieđe dárkileappot gos leaččai boahtán. Soai oruiga dás Heahtás. Eatni beali áddjá ja áhkku leigga riegádan ja oruiga Rostimis, badjelaš golbma miilla nuorttadavábealde Heahtá, gos mus dál lea geasseorohat. Soai leigga jávrebivdiid mánát. Áhku eadni lei Norggabeali sápmelaččaid nieida. Dát guollebivdit ledje eatnasat Norggabeali sápmelaččaid maŋisboahttit. Soai eliiga álggos boazosápmelažžan, guođoheigga garrasit birrajagi, geasset dagaiga suovvasa gárdái. Sudnos lei dat seamma dálve- ja geasseorohat go mus ge lea dál, ja leigga dan áiggi áidna boazosápmelaččat dálá Neahkela bálgosis. Sudnos ledje maid dáluolbmuid bohccot iežaska geahčus, eanas hearggit. Alddiineaskka ledje hui unnán bohccot, dušše sullii 100. Daid álgobohccuid leigga buktán Guovdageainnus. Go nie unnán ledje bohccot, de das ii lean birgendoarvi go joavku stuorui. Bohccot unno ain eambbo, go šattaiga menddo ollu njuovvat, ja de ásaheigga orrunsaji. Daid veahá bohccuid mat ain ledje, eai dat lean ollus eambbogo logi bohcco, daid vettiiga geasi ja dálvet luittiiga luovos dasa orrunsaji lahka. Vearrámus bálggádaga leigga daidda dahkan skuohti, dakkár suoidnegoađi. Bohccot ieža manne dasa dan goahtái, go luite daid. Nie de golle logi jagi. Bártniin okta barggai ain viidáset seamma ládje go váhnenguovttos leigga jápmán. Son de buvttii bohccuidis Norggabeallái mu gehččui, eai lean eambbogo 12 bohcco. Mun ledjen dieid áiggiid juo johttisápmelaš. Mu geahčus ledje logi jagi, ja de vilbeallán válddii daid. Dalle ledje 36 heakka. Son lei álgán boazosápmelažžii bálván. Dál dat leat visot nohkan. Ieš lea dál mu čeahceba, Juhána, siiddas. Fuolkkit veahkkálagaid doalahit su bajás. Son livččii buorre olmmoš, muhto ii leat máhttán bohccuiguin iige leat leamaš lihkku daiguin. Son lea náitalan ruoŧŧalaš boazosápmelaš-nieiddain, muhto eamit buvttii dušše moadde bohcco.

Gosa dat šadde du ádjá ja áhku geahččobohccot?

Sii dolvo daid Ovnnasduoddarii, dallego áddjá ja áhkku bisáneigga dállui. Ledje Ruoŧabeali sápmelaččat geat álggos siiddastalle das Ovnnasduoddaris, geat bisáne dohko. Go mánát šadde ollesolmmožin ja bargagohte daiguin bohccuiguin, de váhnemat ásahedje dálu Gehtomiellái.

Ollugo dain ledje bohccot?

Dan guovtti bearrašis ledje oktiibuot čuođenare bohcco máŋga jagi. Dasa lassin ledje vel dat geahččobohccot, dáluolbmuid bohccot. Go okta dain nieiddain náitalii Anára badjeolbmuin, gean namma lei Johan P. West, de daid fulkkežagaid eallu lassánii 300 bohccuin. Muhto fargga mannagođii fas maŋás, ja sivvan dasa lei dat boazoáidi. Dallego West jámii, ledje su leaskkas aŋkke ain measta 300 bohcco. Muhto 4-5 jagi maŋŋil, go náitalii Válggo-Lássiin (Lassi Valkeapãã), dat lea 5-6 jagi áigi dasa, de sus ii lean eambbogo 50 heagga. Isit buvttii sullii 400 heakka Lappi bálgosis. Muhtun jagi geahčen buohccái Lásse, nubbi bealli gálnnai, ja su bohccuiguin manai maŋás. Dál sus eai galgga leat eambbogo 20 bohcco.

Man ollu boazu lea Lappi bálgosis?

Lappi bálgosis leat bohccot bisson seamma mearis dan 50 jagi go mun dieđán Eanodaga boazodiliid. Doppe lea 3000 heagga ovdalgo njuovadit ja vuvdet. Seamma meari eallu lei 50 jagi dás ovdal nai, muhto dalle lei eallu eambbo ovtta olbmo hálddus go dál. Nuvka-Biettes (Pekka Nikodemus) lei gosii guokte duháha eallu. Son lei Nuvka-Gárena áhčči, Guhtor-Niillasa eadnebeali áhčči. Go boarásnuvai, de manai maŋás ald ealuin. Sus ledje golbma vielja, dain gal lei unnán boazu. Dasa lassin lei dalle vel okta boazosápmelaš doppe, Duommá-Ule. Álggos dat eai lean sus ge bohccot nu ollu, muhto de náitalii jábálaš sápmelašnieiddain. Son lei Gárasavvon-nieida, Magga-sogas. Su goarggu válde isit, mánát ja visot sohka. Go mánát dal ledje ollesolbmo agis, ledje dat riggát. Okta dain bártniin lei álggos náitalan Guovdagean-nieiddain, ja maŋŋil Nuvka-Gáreniin. Son lei Guhtor-Niillasa áhčči. Guhtor-Niillas sirddii Soađegillái ja maŋŋil Anárii. Go sirdáiga, ledje sudnos eamidiin 500 bohcco. Nuppi jagi vulge maŋŋái dat earát Guhtora vuosttaš náitosa mánáin, 300 bohccuin. Soađegilis leat sii sakka riggon, movt dal leažžá dat geavvan. Olbmot váidale sin ala. Dain galgá leat eallu šaddan 3000 rádjái.

Geat dat dál leat Lappi bálgosis, ja man ollu leat guđesge bohccot?

Dál leat: Vuosttaš lea Láppa-Duommá. Son lea nuoramus dain vieljažagain, muhto riggámus. Sus leat sullii 800 bohcco, ja ollu ruhta. Dasto lea Láppa-Joavnna, sus leat 500 sula bohccot. Ja de Láppa-Biette, sus leat 400 sula. Njealját lea Durra-Biette, ja sus leat 300 sula. Gova-Juhánis lea diekko 400. Sus gal leat leamaš eambbo, muhto lea vuovdán ollu. Guđát lea Gova-Nihkku (Gova-Nihkolas), ja das leat maid diekko 400 bohcco. Čihččet lea Alloai-Biette oktan iežas njeljiin bártniin. Sis leat oktiibuot sullii 500 bohcco. Njeallje jagi dás ovdal lei dušše 30 heagga, muhto dat leat dakkárat geain lea dat vierru atnit máŋggaid mearkkaid. Dain leat unnimus logi mearkka, vaikko ii livčče dat gal lobálaš. Go de ostet vierromearkkat bohccuid, eanas Guovdageainnus, lávejit olbmot lohkat, de eai rievdat mearkka. Ja jus de iđihit eambbo seamma mearkkat bohccuid, daid váldet iežaset boazun. Juo, ja de vel leaba Juhán-Erke Proksi ja Balojár-Ándde, ja sudnos leat oktiibuot 500 bohcco. Diet guovttos hálidivččiiga beassat sierra dain earáin ja ásahit iežaska bálgosa.

Makkár guohtun lea Lappi bálgosis?

Doppe leat buorit geasseeatnamat, muhto dat lohket dálveeatnamiid heitohin. Doppe ii leat báljo beahcevuovdi, eanas lea soahkevuopmi.

Leatgo dáin din bálgosiin bigálusgárddit?

Eai leat, eai Neahkela eaige Lappi bálgosis. Bohccuid lohkat njukčamánu álggus.

Dárkkistuvvojit go dát logut?

Eai. Boazoeaiggádat dal ieža gal eai oba logage, dat árvvoštallet bajiloainnuin ja dieđihit logu ovdaolbmui. Amma dat lea guvernora addán diehttevassii ahte go bohccuid guođoha geažos áiggi, de ii dárbbat cegget bigálusgárddi iige lohkat bohccuid áibbas dárkilit. Áiddit ja dárkilis lohkamat eai leat dárbbašlaččat earágo jus ealut leat veaiddalassan geasset ja dainna lágiin masttadit.

It don leat mielas bigálusgárddiide?

Daidda in leat gal veaháge mielas. Dat leat várálaččat bohccuide. Buoremus vuohki rátkkašit ja lohkat lea dat maid lean oaidnán Ruoŧas. Ealu čohkkejit vađđii dehe jávrri nala. Doppe njorostallet ja guolgamerkot.

Muittát go daid áiggiid go gildojuvvui bohccuiguin johtit Norgga ja Suoma ráji rastá?

Dan muittán bures, mun ledjen logejahkásaš dalle. Gielddus lei buorrin Eanodaga boazodollui. Ovdal lei nu ahte ollu Guovdagean-olbmot johte deike dálvet, muhto eai dat lean nu galle Eanodat-sápmelačča geat johte Norgii geasset. Obanassii ii lean Eanodagas nu fávdnádit boazodoallu ovdal dan rádjegildosa. Iige Gárasavvonisge.

(Mearkkašupmi: Issát oaivvilda ahte ledje garraoskku dáhpáhusat mat dagahe rádjegildosa – dat lea čielga duođaštus dasa ahte dáppe olbmot leat atnán rádjegiddema dakkár áššin mii lea Guovdageainnu...

Tuomas Keskitalo

maanantai 27. huhtikuuta 2015

SAAMELAISNEUVOSTO UHKAA PELTOJÄRVEN SAAMELAISIA YK:lla – vastine Mathias Åhrenille ja Anne Maria Maggalle

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti